Sneak peak kellariin

by Jenni

Kuukausien hiljaiselon jälkeen puhaltelen pölyjä taas täältäkin. Kevät meni hurjaa vahtia hujahtaen ohi ja vaikka olen itse ollut kiireinen, on remontti onneksi kuitenkin edennyt miehen toimesta.

Noin kuukausi sitten päätettiin ottaa juhannus deadlineksi kellarin etuosan valmistumiselle. Kiire yllättäen tuli taaskin ja viimeiset viikot ollaan tehty remonttia kellarissa jokaikinen likenevä tunti – töiden jälkeen, viikonloppuisin ja yömyöhään.

Ensin tarkoitus oli vain ylitasoittaa saumat, mutta kun vauhtiin päästiin ja homma luisti hyvin päätettiinkin ylitasoittaa kaikki pinnat. Vuosi sitten ylitasoituksesta ei tullut mitään ja palkattiinkin silloin ammattilainen tekemään työ. Liekö syy ollut rennomman aikataulun ja kiireettömämmän asenteen, sillä tällä kertaa ylitasoittaminen oli jopa mukavaa ja rentouttavaa.

Tällä kertaa käytettiin Weberin LR+ tasoitetta, josta pystyi tekemään niinkin ohutta, että sen pystyi levittämään telalla seiniin ja kattoon. Tasoitus on monine työvaiheineen, kerroksineen ja kuivumisineen hidasta, muttei niin työlästä kun aluksi ajateltiin. Nyt on kaikki pinnat tasoitettu ja hiottu, samoin kuin lattialta rälläköity viimeiset anturasta kurkistaneet kivet, kolot täytetty, anturat viimeistelty ja betonilattiakin hiottu. Portaikon alle ilmestyi varasto jo aiemmin, ja tekninen tila (komero) sai ovensa jo aikaa sitten.

Deadline häämöttää muutaman tunnin päässä, eikä ihan saatu kellarin etuosaa valmiiksi, mutta pölyvalmiiksi sentään. Pari tuntia sitten poistettiin portaista pressut, imuroitiin huone lattiasta kattoon ja teipattiin huone valmiiksi huomisaamun maalausta varten.

On aivan käsittämätöntä, miten siitä savikuopasta on muokkautunut pikkuhiljaa huone, ja vielä ihmeellisempää on se, että kohta meidän koti muuttuu kolmikerroksiseksi. Ollaan tottakai eletty kerran jos toisenkin läpi uuteen kotiin muuttaminen, mutta vielä koskaan ei olla koettu kodin laajentumista. Että yhtäkkiä eteinen ei olekaan eteinen, vaan porrastasanne kellariin mennessä. Että ihan kohta koti ylettyy laajemmalle ja kauemmas kuin vielä viikko aiemmin. Hämmentävää ja kutkuttavaa. Kummallisinta ja hienointa on melkein kuitenkin se, että kaikki näkyvä on omien käsien aikaansamaa (sähkötöitä lukuunottamatta). Kyllä se työ opettaa tekijäänsä.

On myös todella helpottavaa saada remontti tästä eteenpäin rajatttua ovien taakse, eikä avoimen portaikon päähän. Pieni breikki remonttipölystä ei ole pahitteeksi 🙂

Viinikellarin ovi on jo tilattu, mutta joudutaan odottelemaan sitä vielä muutama viikko. Takaseinälle on tarkoitus myös rakentaa hyllyköt, joiden taakse asennetaan ledinauhat, jotka heijastaa valon valkoisen takaseinän kautta pullojen läpi huoneeseen. Muut seinät ja katto maalataan harmaaksi. Tälle on suuret odotukset, saa nähdä vastaako lopputulos kuvitelmia.

Noin muuten lopputulos näyttää paremmalta kuin uskalsin unelmoida. Tila on avara, selkeälinjainen ja valoisa, vaikka ikkunapinta-alaa ei juuri olekaan. Yllättävän paljon tila muistuttaa tälläkin kertaa alkuperäisiä mallinnuksia, joskin ylempien kerrosten tapaan tuntuu avarammalta ja suuremmalta kuin kuvien perusteella odotettiin.

Näiden kuvien kera toivottelen kaikille siis ihanaa juhannusta ja palailen lähipäivinä valmiin tilan kuvien kanssa asiaan! Iiks ihanaa 😀